torstai 10. lokakuuta 2013

Kiina lukuina (II)

Kiinan liikkuva väestö

Vuonna 2012 Kiinan väestöstä 236 miljoonaa eli vajaa kuudennes määriteltiin kuuluvaksi ”liikkuvan väestöön”. Termi viittaa ihmisiin, jotka ovat tavallisesti parempien työmahdollisuuksien vuoksi jättäneet kotinsa ja asuvat kaupungeissa, joihin he eivät ole virallisesti rekisteröityneitä eivätkä siten pääse nauttimaan esimerkiksi kyseisen kaupungin tarjoamista sosiaalietuuksista.

Suurin osa liikkuvasta väestöstä on maaseudulta lähtöisin olevia nuoria. Tilastojen mukaan liikkuvasta väestöstä peräti 75 % on jättänyt kotinsa ennen 20. syntymäpäiväänsä. Yleinen tapa on, että kotikylänsä jättänyt nuori lähettää suuren osan tuloistaan köyhille vanhemmilleen. Vaikka he haluavatkin parhaansa mukaan auttaa perheitään, ei suurin osa kaupunkiin lähteneistä kuitenkaan enää halua palata kotikylään: kyselyn mukaan 70 % haluaisi asettua suurempaan kaupunkiin lopullisesti asumaan.

Lähde: 《中国流动人口发展报告2013》

Kiinan vanheneva väestö

Kiinan demografiset luvut eivät ole kaunista katseltavaa: kansa alkaa vanheta kiihtyvällä tahdilla. Tilastojen mukaan vuonna 2010 eläkeläisten osuus koko väestöstä oli 11,4 %. Mikäli yhden lapsen politiikkaa ei lähitulevaisuudessa muuteta tai kokonaan lakkauteta, tulee vanhuksien osuus väestöstä kasvamaan rytisten: vuonna 2020 heidän osuudekseen arvioidaan 15,7 % ja vuonna 2030 23,8 %.

Pahimman skenaarion mukaan vuonna 2050 lukema olisi 39 %. Tämä johtu muun muassa siitä, että lapsia on niin vähän: vuonna 2020 alle 15-vuotiaiden määrän arvioidaan vähenevän 29 miljoonalla, mikä on noin 11 % vuoden 2010 lukua vähemmän.

Väestön ikääntyminen on ollut monien valtioiden ongelmana jo vuosikausia. Ilmiön suhteen Kiinasta tekee ainutlaatuisen se, että komeista talouslukemistaan huolimatta maa voidaan monessa suhteessa vielä luokitella kehittyväksi valtioksi. Joutuessaan vastakkain väestön ikääntymisen kanssa ovat useimmat valtiot olleet taloudellisesti ja esimerkiksi sosiaaliturvansa puolesta jo hyvin kehittyneitä. Kiina puolestaan alkaa painia vakavien väestöpulmiensa kanssa, vaikka sillä riittäisi ihan kylliksi tekemistä vielä muidenkin ongelmien parissa.

Lähde: 《新景报》

Kiinan kahvilla brassaileva väestö

Starbucks ei ole vielä ehtinyt lanseerata itseään kunnolla Suomeen, mutta Kiinan suuremmissa kaupungeissa niitä voi bongata siellä sun täällä. Kiinaksi Starbucks tunnetaan nimellä 星巴克, eli alkuperäisen nimen "star" on käännetty ja sen perään lisätty kaksi kirjoitusmerkkiä, jotka lausuttuina muodostavat enemmän tai vähemmän sanaa "buck" muistuttavan sanan.

Amerikkalaisten keskimääräinen tulotaso on noin 5,5-kertainen kiinalaisiin nähden. Eräs uutinen pohti taannoin sitä, miksi tästä huolimatta kiinalaisessa Starbucksissa esimerkiksi iso latte (大杯拿铁) maksaa dollareissa laskettuna 4,80, yhden dollarin verran amerikkalaisten nauttimaa hintaa enemmän. Vastaus löytyy logistiikan, verojen ja erilaisten välikäsien aiheuttamista kustannuksista, jotka tavaraa Kiinan rajojen sisällä kuljettaessa ovat ilmeisesti selvästi suurempia kuin Yhdysvalloissa.

Mutta kuten tiedämme, löytyy kiinalaiskaupungeista valtavasti väestöä. Jossakin kaupungissa saattaa olla yksi Starbucks vaikkapa miljoonaa tai 500 000 asukasta kohden. Siitä määrästä löytyy varmasti ihan riittävästi väkeä, jolta löytyy riittävästi varaa kalliimmankin kahvin ostamiseen.

Kiinassa Starbucksin kaltaisen kahvilan vetoa nostattaa kahvinjuontikulttuurin yhdistettävyys "cooliin" länsimaalaiseen elämäntapaan ja ehkä myös juuri se korkea hinta. Sitä kallista latteaan komea puku yllään ryystävä kiinalainen saattaa hyvinkin olla rakastunut kahviin, mutta monia kiinalaisia tavanneena täytyy sanoa, että todennäköisempi houkutin Starbucksin terassille vaikuttaisi olevan se, että siellä kiinalainen yksinkertaisesti tuntee olevansa keskivertokaduntallaajaa paremmin "ajan hengessä kiinni" ja varallisuutensakin suhteen tämän yläpuolella.

Lähde: 《外滩画报》

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti