perjantai 1. maaliskuuta 2013

Kolme satunnaista


Vaihteeksi näitä muistikirjan syövereistä löytyneitä merkintöjä, joista ei yksittäin riitä ihan kokonaiseksi blogitekstiksi, mutta joita yhdistelemällä saa kudottua kasaan kevyen, pieniä yksityiskohtia Kiinasta paljastavan postauksen.

Lasten lomaläksy

Talvilomalla Kunmingin sää on ollut lähes poikkeuksetta aurinkoinen ja lämmin. Ja koska yliopistomme pieni kampus on pieni ja rauhallinen, on sinne kelvannut mennä päivisin paistattelemaan ja vaikka opiskelemaan. Eräänä päivänä istuskelimme suomalaisen kaverini kanssa kampuksen penkeillä, kun meidät ympäröi parikymmenpäinen joukko 10-vuotiaita.

Lapset tulivat juttelemaan meille englanniksi, koska he olivat saaneet loma-ajalleen kotitehtävän: puhu ulkomaalaisen kanssa, pyydä todisteeksi häneltä allekirjoitus ja ota kuva hänen kanssaan. Lapset olivat ilahduttavia: toiset juttelivat melko sujuvastikin, kun taas toiset joutuivat pitkään miettimään, että mikä olikaan se toinen lause, jonka olin tätä kohtaamista varten opetellut. Suurin osa lapsista ujosteli minua ja jonotti ensin mieluummin naispuolisen kaverini puheille.

Muun muassa tällaisia meiltä udeltiin:

”Saanko nimikirjoituksesi ja voinko ottaa kuvan kanssasi?”
”Mistä olet kotoisin?”
”Kuinka monta henkeä perheessäsi on?”
”Pidätkö syömisestä?”
”Mikä on lempieläimesi?”
”Mikä on englanninkielinen nimesi?”

Lokkien ruokintaa

Lokeista ei tykkää kukaan, ei ainakaan Suomessa. Ne ovat äänekkäitä ja paskovat ympäriinsä. Niitä tekee mieli heittää kivellä ennen kuin saa itse valkoisen osuman.

Kunmingissa lokkeja sen sijaan rakastetaan. Paikallisille järvialueille ilmestyy tiettyinä vuodenaikoina suuria määriä lokkeja, ja kiinalaisten on silloin pakko päästä niitä katsomaan – eikä pelkästään katsomaan. Täälläkin lokkeja pommitetaan, mutta aseena ei ole kivi, vaan ruokapala, joka on varta vasten lokkien villitsemistä varten ostettu. Jouduin kerran pyöräilemään lokkien ja kiinalaisten täyttämän absurdin tilanteen läpi, enkä voinut olla kerrankin pitämättä kiinalaisia hieman tyhminä. Alla olevat tilannekuvat on varastettu netistä.




Pinnallisia yhteiskuntailmiöitä

Nämä kaksi pientä uutista tulivat jostain syystä taannoin kiinan tunnilla puheeksi. Molemmat heijastelevat sitä, kuinka Kiinassa ulkonäön tärkeys ja materialismi ovat yhä räikeämpi osa nuorten aikuisten elämää.

Kauneusleikkauksien yleistymisestä olen kirjoitellut aikaisemminkin. Yliopisto-opiskelijoita on tässä maassa niin paljon, että vastavalmistuneiden keskuudessa kilpailu on ankaraa – edes hyvästä yliopistosta valmistuminen ei välttämättä takaa kunnon työpaikkaa. Monet kiinalaiset naiset ovat havainneet sen tosiseikan, että kauniilla ihmisillä on selvästi paremmat mahdollisuudet tulla palkatuiksi. Yhä useampi kiinalainen naisopiskelija käykin opintojensa viimeisen vuoden aikana kauneusleikkauksessa, koska uskoo siten parantavansa mahdollisuuksiaan siinä vaiheessa, kun rekrytointimylly starttaa.

Kauneuden lisäksi on monilla pakkomielle esimerkiksi viimeisimmän teknologian omistamisen suhteen – sangen tavallinen ilmiö kautta maailman. Moni tykkää hankkia ökyasunnon tai autokseen citymaasturin, mutta esimerkiksi uusin iPhone kelpaa jo ihan mainiosti pieneksi statussymboliksi. Kuulemani mukaan eräs nuori kiinalaisneito myi munuaisensa hankkiakseen rahat uutta iPhonea varten. Myöhemmin hän menehtyi leikkauksen jälkiseurauksena aiheutuneeseen tulehdukseen. Aasialaiset todella osaavat viedä globaalit ilmiöt äärimmilleen.

2 kommenttia:

  1. Uh, todella äärimmisyyksiin...

    Mielenkiintoisia poimintoja - kaksi näistä itsellenikin erittäin tuttuja ^^

    VastaaPoista
  2. Saa nähdä miten Kiinan kuluttajakysyntä lipeää käsistä, kuluttamalla kun on helppo hankkia kasvoja (jopa ihan konkreettisesti)

    VastaaPoista