maanantai 3. joulukuuta 2012

Kiinalainen yökerhoilta


Tunnustuksen aika: ehdin viettää Kiinassa yli puolitoista vuotta ennen kuin astuin ensimmäistä kertaa ihan oikean yökerhon ovesta sisään. Baareissa olen istuskellut jonkin verran, mutta käyntien määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi; KTV- eli karaokeiltanikin pystyy laskemaan yhden käden sormilla.

Perjantaina päädyin ystävieni kanssa Kunmingin Kundu-baarialueelle, josta löytyy lukemattomia yökerhoja niille, joiden tanssijalkaa on alkanut vipattaa tai jotka muuten vain kaipaavat irtiottoa. Alueen kaduilla humalaiset kiinalaiset ja ulkomaalaiset hoippuvat samalla, kun hihasta nykii joko vanha kerjäläisnainen tai vähintään yhtä sinnikäs, ruusuja hämmästyttävän päättäväisesti kauppaava alle kouluikäinen lapsi.

Kundussa tapellaan usein, ja yhteenoton sattuessa paikalle ilmestyy nopeasti tusinan verran valkoisiin kypäriin pukeutuneita poliiseja tai vartijoita selvittämään sotkut. Viimeksi kun olin alueella, päätyi harmittomalta vaikuttanut, ulkomaalaisen ja kiinalaisen välinen äijien välienselvittely käsittämättömään sähkötainnuttimella sohimiseen.

Astumme sisään erääseen yökerhoon, ja tunnelma sisällä yllättää positiivisesti – keskinkertaisesta musiikista huolimatta. Yökerhoissa melkeinpä missä päin tahansa on ehtinyt jo tottua siihen, että joskus pelkkä rytmi saa riittää.

Ensimmäinen mies tarttuu kylkeeni ja pyytää puhelinnumeroani, mutta heteroudeltani kieltäydyn kohteliaasti. Kaksi bangladeshilaista miestä kiinalaisine tyttöystävineen viittoo meidät pöytäänsä. Liitymme seuraan ja saamme lasilliset alkoholittomalta vaikuttavaa limua – paikan jokainen pöytä näyttäisi olevan lastattu laimeilla juomilla. Koska paikka on meluisa eikä bangladeshilaisten kanssa juttu luista, jatkamme kohti yökerhon muita kulmia.

Seurueemme sveitsiläisneito tykkää poinpyörityksen ohella huomiosta, joten hän nousee oitis tanssilavalle ja alkaa pyöritellä. Kiinalaisten huomio liimautuu muutamaksi minuutiksi herkeämättä häneen, ja hetken lähes koko baari on hänen lumoissaan. Uutuudenviehätys katoaa kuitenkin nopeasti, ja valkonaamainen esiintyjä unohtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun kaiuttimista kajahtaa Kiinassakin megasuosituksi noussut korealaishitti Gangnam Style. Silloin ystävämme joutuu astumaan lavalla sivuun, kun kiinalainen, selvästi juuri tätä ”ratsastustanssia” varten valmistautunut parivaljakko ottaa hetkensä valokeilassa.

Vaikka olenkin suomalainen mies ja veressäni ei vielä juuri ole alkoholia, huomaan miettiväni, että tanssiminen voisi tehdä pitkästä aikaa hyvää. Yritän parhaani, heilun hillitysti, mutta musiikki ei loppujen lopuksi jaksa sytyttää – sama vanha vaiva. Onneksi kiinalaiset ovat uteliaita ulkomaalaisten suhteen. Ensin läheisestä pöydästä uskaltautuu luokseni ujo tyttö, joka tarjoaa lasillisen ja huutaa ”干杯”, kippis. Heitämme yllättävän tujut juomat huiveihimme, ja tyttö palaa pöytäänsä, jossa häntä odottaa palkintona rohkeudesta pari riemastunutta halausta.

Pari muutakin kiinalaismiestä tulee juttelemaan. He ovat jopa kiusallisen suorasukaisia, viesti tehdään sangen selväksi: olen homo, olen huomannut sinut, oletko kenties kiinnostunut? Homous ei todellakaan tunnu Kiinan isoissa kaupungeissa olevan enää mikään maton alle lakaistu tabu, mikä on ihan hienoa ottaen huomioon sen tosiseikan, että poikia on Kiinassa viime vuosikymmeninä syntynyt kymmeniä miljoonia enemmän kuin tyttöjä. Homoseksuaalisuus yleistynee, kun miehille ei riitä vaimoja mutta läheisyydenkaipuu ei katoa minnekään.

Pelastun lähentelijöiltä, kun toisesta pöydästä käy kutsu. Nämä kaverit ovat jo ihan kunnolla pihalla, porukka on sen verran hilpeässä tilassa. Pieni lasi täytetään oluella ja työnnetään käteeni, oluen kyytipojaksi tulee voimakas kiinalainen savuke. Kiitän, juon, poltan, hymyilen. Lasi täyttyy piripintaan jatkuvalla syötöllä, jokaisen pienenkin huikan jälkeen. Savukkeetkin jatkavat tulemistaan. Poltan ja juon lisää. Laiha olut ei tunnu missään, mutta liika tupakointi pistää koville.

Huonoon oloon vedoten yritän kieltäytyä seuraavista savukkeista, mutta ei onnistu. Useita savukkeita menee niin, että vedän niistä parit kohteliaisuushenkoset ja sitten vaivihkaa pudotan ne lattialle – haaskausta kasvojen säilyttämisen nimissä. Alan humaltua, joten on aika etsiä ulkomaalaiset kaverini ja siirtyä tanssilattialle.

Meno on tanssilattialla hyvä. Kukaan ei yritä mitään, miehetkin tulevat vain pitämään hauskaa, heistä on siistiä jorata ulkomaalaisten kanssa. Valtaosa tanssijoista on naisia, mutta vastoin odotuksiani ei vilkkaisiin silmiini tahdo osua yhtään erityisen viehättävää. Joidenkin känni on mennyt överiksi: yksi tyttö hoippuu naureskellen keskisormet pystyssä ja juo lisää sen minkä ehtii – pahoinvointia tiedossa.

”Kaunottaria” on monenlaisia, nuoret tytöt yrittävät selvästi mahtua jonkinlaisiin modernin yhteiskunnan medioineen luomiin kauneusmuotteihin. Ulkomaalaisen silmin katsottuna tytöt näyttävät melkeinpä nukeilta: meikkiä on älyttömästi (mielestäni kiinalaisnaiset eivät tarvitse meikkiä ollenkaan näyttääkseen kauniilta), liian korkeat korot ja turhan paljon laihuutta korostava, tiukka ja paljastava vaatetus luovat pinnallisen kuvan, jota usein korostaa vielä kasvojen täydellinen ilmeettömyys.

Lopulta suurimman vaikutuksen tekevät ne naiset, jotka eivät yritä liikaa, jotka eivät ole tulleet näyttäytymään vaan vain pitämään hauskaa. Tapaamme kivoja neitoja, joiden kanssa tanssia ja metelissä parhaamme mukaan jutella. Heidän vaatetuksensa ei yritä korostaa paljasta pintaa tai valehdella pituutta parin tuuman edestä. Heidän kasvoiltaan paistaa aidosti hyvä meininki – raskaat opinnot tai kova työ ovat unohtuneet hetkeksi.

Ennen kuin poistumme hyvän illan päätteeksi paikalta, vaihtaa yökerhopokaamiseen negatiivisesti suhtautuva kaverini hyväntuulisen kiinalaistytön kanssa numeroita. Jään odottamaan mielenkiinnolla raporttia siitä, synkkaako heillä kenties myös selvin päin.

Taksia metsästämään suunnistaessani hihaani yrittää vielä tarttua pieni, kukkia kauppaava poika. Kello on neljä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

2 kommenttia:

  1. Hei!

    Luin edellisen ja nykyisen blogisi kokonaisuudessaan ja täytyy sanoa, että kirjoitat ilahduttavan eläväistä ja selkeää tekstiä! Postauksia koristavat kauniit otoksesi tuovat hienoa lisäväriä juttuihin. Vaikken kiinaa opiskelekaan, kielestäkin kertovat postaukset jaksavat kiinnostaa, sillä niidenkin kautta on oppinut jotain tuosta kulttuurista ja monimuotoiseen kieleen tutustuminen on aina kiehtovaa.Jatka samaan malliin, seuraan varmasti jatkossakin blogiasi aktiivisesti! :)

    Hauska lukea yökerhokokemuksestasi. :D Aika reipasta meininkiä, ilmeisesti. Yllätti, että Kiinassa on julkisesti homoja, mutta hienoa että he voivat elää vapaammin (ainakin suurkaupungeissa).

    T. Anski

    VastaaPoista
  2. Jep, tämän kommentin otan vastaan. Avosylin. Tuli hyvä mieli. Kiitokset!

    VastaaPoista