Kolmen minuutin huuma

Keskiviikkona kävin noutamassa uuden lukujärjestyksen ja uudet oppikirjat, ja olenkin noudon jälkeistä lounasta seuranneesta lievästä ruokamyrkytyksestä huolimatta ollut kirjoista lapsellisen innoissani. Kiinan kielessä käytetään ilmaisua 三分钟热度 (’kolmen minuutin huuma’) kuvaamaan tuota ihmiselle niin tyypillistä onnellisuuden tunnetta, joka koetaan silloin, kun käsiin on saatu jokin uusi tavara. Lienee tuttu tunne jokaiselle!

Tuo huuma on kohdallani jo ehtinyt jatkua hieman pitempään, niin tyytyväisenä olen käynyt läpi uusien kirjojen ensimmäisiä haasteita. Puhutun kiinan oppikirjasarjassa loikattiin oudosti yhden kirjan yli Advanced-tason kakkosopukseen, kun taas Comprehensive-kiinan uusi oppikirja on edelleen sitä tuttua Intermediate-tasoa. Viime lukukauden kuuntelukurssi sekä kirjakiinan lukeminen ovat pudonneet lukujärjestyksestä, ja niiden tilalle on laitettu kirjoittamiskurssi sekä haastavalta vaikuttava kurssi, jolla tutustutaan muun muassa Kiinan maantietoon, historiaan, politiikkaan ja talouteen. Kiinaksi.

Itse uskon pitkälti sanastopainotteiseen kielten opiskeluun. Lukio- ja yliopisto-opintojeni välisen kolmen vuoden aikana opiskelin englannin kielen sanastoa omaksi ilokseni välillä kuin mielipuoli, ja kun yliopistossa alettiin sitten kirjoitella esseitä, huomasin nopeasti saamani palautteen perusteella, että kirjoitan huomattavasti keskimääräistä sujuvampaa englantia.

Samaan pyrin myös kiinan kielen kanssa. Minulle on nyt tärkeintä kerätä ensin valtaisa sanavarasto, jonka ansiosta uusia tekstejä lukiessa ei tarvitsisi uhrata liikaa energiaa tuntemattomien sanojen kanssa painiskeluun. Kattavan sanavaraston oppiminen vie paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta sellaisen avittamana kielen rakenteisiin ja saloihin sekä kaikenlaisiin verbaalisiin tehokeinoihin tulee lukiessa jo ihan tiedostamattaankin kiinnittäneeksi huomiota. Silloin jo pelkästään lukemalla oppii myös kehittymään kirjoittajana.

Taipumuksistani huolimatta on tällä alkavalla lukukaudella ihan virkistävää, että varsinaisia kielen oppikirjoja pitkine sanastolistoineen on vain kaksi – ihan kamalia sanastoähkyjä siis tuskin on tällä kertaa tiedossa, vaikka kovaa mentäneenkin edelleen. Kirjoittamiskurssi tulee tarpeeseen, sillä minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut tilaisuutta väsäillä kirjoitelmia kiinaksi siten, että olisin saanut niistä suoraa palautetta. Voin siis laittaa itseni peliin ihan uudella tavalla!

Ja nyt kun opiskelu on taas alkanut tuntua niin mukavalta, on se vanha tuttu ikuisuuskysymys alkanut taas nostella päätään: jatkaako opiskelua tämän vuoden jälkeen vai eikö jatkaa? Stipendihakemus tulevalle lukuvuodelle on postissa ja toivottavasti pian myös perillä, ja olen yllätyksekseni huomannut, että kiinankielisen cv:n ja työnhakukirjeen kirjoittaminen on ollut parisen viikkoa jäissä.

On todella harmillista, että CSC-stipendivalintojen tuloksia odotellessa menee helposti viisi kuukautta. Olisi hienoa saada vaikka edes huhti-toukokuussa tietää tulleensa joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Nyt kun olen päättänyt jäädä Kiinaan vielä ainakin toiseksi vuodeksi, haluan tehdä kaikkeni varmistaakseni, että jonkinlaisen paikan syksyyn mennessä saan. Mikäli onnistun löytämään töitä, voi ruveta hävettämään kesällä, jos saan huomata, että olen vienyt stipendin jonkun toisen hakijan nenän edestä vain jättääkseni sen lopulta vastaanottamatta.