Seuraavassa käännös artikkelista, johon törmäsin viikko sitten. Tässä liikutaan taas aiheissa, joista olen itse huomannut olevani erityisen kiinnostunut: Kiinan kehityksen vaikutuksesta perheen ja yksilön elämään. Seuraavassa joitain pointteja siitä, miten väestöpolitiikan, kaupungistumisen ja väestön vanhenemisen yhdistelmä on vaikuttanut kiinalaisen kotitalouden rakenteeseen.
Kotitalous on pienentynyt
Raportin mukaan ennen 50-lukua kotitalouden keskikoko Kiinassa oli aina ollut 5,3:n henkilön yläpuolella. Lukema on kuitenkin ollut laskussa jo pitkään, ja vuonna 2012 se oli jo niinkin alhainen kuin 3,02. Lukeman laskemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa syntyvyyden lasku sekä muuttotyöläisyys. Lisäksi avioitumisiän nousu, lisääntyneet avioerot sekä niiden ihmisten kasvanut määrä, jotka ovat päättäneet jättää naimisiin menon kokonaan väliin ovat lukuihin vaikuttavia tekijöitä.
Yksi- tai kaksihenkisten kotitalouksien määrä on kasvanut
2000-luvun Kiinassa yksi- ja kaksihenkisten talouksien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2000 näiden talouksien osuus oli vain neljännes koko maan talouksista, mutta kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli noussut jo 40 prosenttiin – Kiinassa on yhteensä 160 miljoonaa yksi- tai kaksihenkistä taloutta. Yleistymiseen on vaikuttanut esimerkiksi se, että yhä useammat nuoret muuttavat yksin asumaan ennen seurustelukumppanin löytämistä ja avioliittoa. Lisäksi kasvussa on ollut vanhojen pariskuntien eläminen omassa taloudessaan sen sijaan, että he asuisivat lastensa luona.
Vanhusten määrä on kasvussa
Tilastojen mukaan Kiinassa on noin 430 miljoonaa kotitaloutta. Talouksia, joihin kuuluu yli 65-vuotiaita perheenjäseniä, on jo 88 miljoonaa, eli yli viidennes kokonaislukemasta. Vuonna 2013 Kiinassa oli peräti 37,5 miljoonaa vanhusta, jotka eivät enää tule toimeen ilman hoivaa, ja lukeman arvioidaan ylittävän 40 miljoonan rajan vuonna 2015.
Useampi sukupolvi saman katon alla
Useat vanhukset päätyvät asumaan samaan kotitalouteen jälkeläisensä kanssa. Perinteisesti kiinalaisessa kulttuurissa on pidetty selvänä, että parin avioiduttua he ottavat yleensä aviomiehen isän ja äidin saman katon alle asumaan. Nykypäivänä kyse on yhä harvemmin perinteistä ja yhä useammin modernin Kiinan kehityksen tuomien, uudenlaisten olosuhteiden pakosta: alun perin omassa taloudessaan eläneet vanhemmat kutsutaan jälkeläisen perheen kanssa saman katon alle siksi, että nuorella, työssäkäyvällä parilla ei muuten yksinkertaisesti olisi aikaa huolehtia omasta lapsestaan. Tällaisten kotitalouksien osuus talouksien kokonaismäärästä on nykyisin 23 prosenttia. Talouksien määrä on ollut selvässä nousussa koko 2000-luvun ajan.
Asiasta kirjoitti alun perin 《新华每日电报》. Tämä käännös pohjautuu 《文摘周报》-lehden muokkaamalle ja 16.5.2014 julkaisemalle versiolle artikkelista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti