sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Itseluottamuksesta (急转弯)


Vetelen tätä kirjoittaessa toista päivää putkeen naamaani suklaakakkua ja muita herkkuja, joita jäi yli perjantai-illalta. Silloin allekirjoittaneelle tuli 30 vuotta mittariin, enkä alun perin osoittamastani nihkeydestä ("Ei synttärit oo tärkeitä!") huolimatta lopulta voinut vastustaa ajatusta kunnon hippojen järjestämisestä loistavien, tämän vuoden aikana Kunmingista löytämieni ystävien kanssa. Ilta oli hieno ja yökerhossakin meininki tuttua ja turvallista.

Tämän kirjoittamisen myötä saa koittaa paluu ahkeraan arkeen – johan tätä ”lunkimista” on jatkunut kaksi vuorokautta! Lisärohkaisua yrittämiseen tuo yksi hieno onnistuminen huhtikuulta.

Tämän lukuvuoden alkaessahan julistin yhdeksi päätavoitteistani sen, että onnistuisin julkaisemaan jossain suomalaisessa sanoma- tai aikakauslehdessä Kiina-aiheisen artikkelin.

Ensimmäiset yritykset matkailuaiheiden kanssa eivät tuottaneet tulosta, osittain muun muassa siksi, että Suomessa ei haluta julkaista juttuja kohteista, joihin ei Finnairin avulla suhteellisen vaivattomasti pääse. Ei tilausta siis Loikkaavan tiikerin rotkolle tai muille Yunnanin herkuille, vaikkei tämä provinssi edes niin kaukana esimerkiksi Chongqingista ole.

Päätin kohdistaa energiani muunlaiseen kirjoitteluun, ja hyvä niin. Tammikuussa aloin selailla päivittäin kiinankielisiä sanomalehtiä: luen nykyisin päivittäin yhden mielenkiintoiselta vaikuttavan artikkelin, toisaalta kielitaitoni parantamiseksi, toisaalta juttuaiheiden löytämiseksi. Juttuaiheita harrastus onkin poikinut, ja tammikuussa kirjoitin Kiinan työikäisen väestön määrän kääntymisestä laskuun.

Mielestäni jutussa (tai oikeastaan aiheessa) oli ainesta ihan julkaistavaksi asti, ja niin kävikin, että löysin tekstille julkaisijan. Teollisuuden yhteinen media Organisaatio-Sanomat lupasi ostaa artikkelin, ja parannusehdotusten myötä muokkasin tekstiä (tuplaten samalla sen sanamäärän) ja kävin Kunmingin kaduilta ottamassa tekstiä varten kuvan. Lopputuloksen voi käydä lukemassa täältä.

Tämän onnistumisen myötä olen taas alkanut uskoa hieman enemmän itseeni, ja toukokuusta alkaen alankin myydä itseäni Suomeen päin tosissani. Tarkoitus on ainakin vuoden ajan jatkaa elämistä Kiinassa siten, että rahoitan elämiseni Suomesta käsin saatavilla tuloilla. Ideoita on, ja nyt myös sitä itseluottamusta (ei taida olla mitään, mitä pieni onnistuminen ja kunnon perskännit eivät parantaisi). Tässä ranskalaisin viivoin pikakatsaus suunnitelmaani:

– ihan aluksi, kesää ajatellen, pyrin löytämään suomalaisen gallerian, baarin tai kahvilan, joka laittaisi kahden vuoden aikana Kiinassa ottamiani kuvia näytille ja myyntiin

– otan yhteyttä useisiin suomalaisiin sanomalehtiin ja muihin julkaisuihin, pyrkien yhteistyöhön ajankohtaisten Kiina-aiheisten artikkelien julkaisemisen muodossa

ja

– alan etsiä tukea isommille kirjoitusprojekteilleni (kiinalaisen romaanin kääntäminen suomen kielelle + kiinan kieleen liittyvän kirjan kirjoittaminen) stipendin (esimerkiksi Konfutse-instituutin luulisi osaavan auttaa oikeaan suuntaan), apurahan tai sitten vaikka ihan oikean julkaisusopimuksen muodossa; tekstinäytteet ovat työn alla

Voivottelu on siis vaihtunut hyvin nopeasti optimistiseen päättäväisyyteen, joten jääkäämme odottamaan, kuinka jääräpäisen humanistin käy! Onnistuuko hän viimein löytämään tiensä unelmiensa työn pariin? Myykö hän epätoivossaan sielunsa ylikansalliselle yritykselle? Ehkä hän ryhtyy vielä kerran englannin opettajaksi, vannottuaan tuhansia kertoja, ettei niin enää koskaan tekisi? Tai joutuuko hän – mikä olisi pahinta ainakin kiinalaisessa kulttuurissa – unelmiensa löytämistä odotellessaan ehkä elämään tyttöystävänsä tulojen varassa?

Kaikki tämä ja paljon muuta selviää seuraavan neljän kuukauden kuluessa ja sen jälkeen alkavassa Kiina-blogin kolmannessa tuotantokaudessa!


4 kommenttia:

  1. Uutta tuotantokautta innokkaasti jo odottamassa! Itsesta tuntuu viela vaikealta oikeasti hahmotella vastaus kysymykseen "Mita tekisin paivittain jos voisit itse valita", eli mika olisi se unelma juttu, mutta perasta tullaan.

    Ja vau mika kakku! Onnittelut nain jalkikateen!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sara!

    En siis olekaan ihan ainoa, jolle kaikki ei ole vielä päivänselvää! ;)

    VastaaPoista
  3. Hyvä RaUno!!! Keep eye on the ball and keep moving forward!

    BR,
    Friend of yours

    VastaaPoista
  4. Uuujeah! ja Onnea ^^ Jaamme mielenkiinnolla odottamaan tulevaa kautta, ja sita odotellessamme innolla paneudumme tahan kauteen. Kaikkea parasta :)

    VastaaPoista