Kiinan kielen vierasperäisistä sanoista

Kirjoitin pari vuotta sitten graduni sananmuodostuksesta englannin kielessä, ja olin aiheesta ja tutkimuksen edetessä ilmenneistä löydöksistä usein sangen innoissani. Olen siis kielinörtti. Niinpä myös kiinaa opiskellessani kiinnitän uusiin, jännittäviin sanoihin huomiota eri näkökulmista: kuinka ne on muodostettu, millainen etymologia niiden takaa löytyy ja niin edelleen.

Tässä tekstissä jaan pikaisen johdannon kiinan kielestä löytyvien vierasperäisten sanojen maailmaan; lisäksi opimme, kuinka uusia asioita ja ilmiöitä varten ylipäänsä voidaan muodostaa sanoja. Perustiedot ja -termit löysin Boya Chinese (Intermediate I) -oppikirjan tekstistä; esimerkkisanoista osa on löytynyt muista lähteistä.

(1) Puhtaat translitteraatiot (纯音译)

Kiinan kielessä on pieni määrä eri tavalla äännettäviä tavuja, eikä niitä voi tarpeen tullen vain ruveta keksimään lisää. Joskus vieraasta kulttuurista tulevalle objektille termiä miettiessä voidaan päästä helpolla, kun tavujen joukosta löytyy yhdistelmä, joka kuulostaa suurin piirtein samalta kuin lähdekielen, useimmiten englannin, termi. Monet maantieteelliset nimet sekä erisnimet ovat kiinan kielessä näin muodostettuja. (Niihin liittyen löytyy muuten vanhasta blogistani 3,5 vuotta sitten kirjoittamani teksti!). Arkisemman sanaston joukosta voi löytää muun muassa nämä esimerkit:

沙发 (shāfā) 'sofa'
咖啡 (kāfēi) 'coffee'
巧克力 (qiǎokèlì) 'chocolate'
休克 (xiūkè) 'shock'
桑拿 (sāngná) 'sauna'

(2) Alkuperäisen sanan ääntämyksen ja merkityksen yhdistävät sanat (音兼义)

Näin voi käydä kiinan kielessä vain harvoin, ja siksi esimerkkejäkin on tarjolla vähän. Näidenkin muodosteiden pohjana on varmaankin melkeinpä poikkeuksetta englanninkielinen sana. Kiinankielinen versio on siitä erityinen, että paitsi että se on saatu kuulostamaan suurin piirtein samalta kuin sanan alkuperäisversio, on sanaa muodostaessa onnistuttu myös yhdistämään sellaiset kirjoitusmerkit, jotka edustavat ainakin löyhästi objektin merkitystä. Esimerkkejä:

基因 (jīyīn) 'gene' (基 edustaa sanaa 基本 'keskeinen; alkeis-' ja 因 sanaa 因素 'elementti; tekijä')
黑客 (hēikè) 'hacker' (黑 'paha; ilkeä', 客 'vieras')
可口可乐 (kěkǒukělè) 'Coca Cola' (可口 'hyvänmakuinen', 可乐 'cola' tai hieman kaukaa haettu 'viihdyttävä')

(3) Sanat, joiden toinen puolisko mukailee alkuperäisen sanan merkitystä ja toinen sen ääntämystä (音加义)

Ensimmäinen kerta, kun itse Kiinassa törmäsin tähän sananmuodostuksen tyyppiin, taisi olla kiinalaisen Starbucksin nähdessäni: kahvilaketjun kiinankielisen nimen 星巴克 (xīngbākè) suomenkielinen vastine olisi herttainen "Tähti-buck". Muita esimerkkejä:

卡片 (kǎpiàn) 'card' (卡 ääntyy kuin brittienglannin "card" ilman lopun d:tä, 片 viittaa kaikenlaisiin 'siivuihin')
酒吧 (jiǔba) 'bar' (酒 viittaa 'alkoholiin', 吧 ääntyy kuin brittienglannin "bar")

(4) Käännöslainat (纯义译)

Tämä on melko tavallinen sananmuodostuksen tyyppi: vieraassa kielessä syntynyt, yhdyssanan keinoin muodostettu termi käännetään uudelle kielelle siten, että uudessa yhdyssanassa yhdistyvät alkuperäisen yhdyssanan molempien osien kirjaimelliset käännökset. Yleisimmin Kiinassa vastaan tuleva esimerkki lainakäännöksestä on 超市 (chāoshì) 'super market', jossa 超 edustaa sanaa 超级 'super-' ja 市 sanaa 市场 'market'. (Mainittakoon sivumennen, että Kiinassa pienistäkin pienimmästä kaupasta voidaan käyttää kyseistä nimistystä.)

Toinen Boya-oppikirjassa mainittu esimerkki on 'valtatietä' tarkoittava 高速公路 (gāosùgōnglù). Merkki merkiltä katsottuna sana kääntyy 'high speed road', joten tässä tapauksessa lähdekielenä ei liene englanti...

(5) Jo olemassa olevan sanan "tarkentaminen" etuliitteellä (比拟法)

Kiinan kielessä on neljä kirjoitusmerkkiä, joiden käytöllä voidaan viitata siihen, että kyseessä on jotakin 'ulkomaalaista', 'vierasta', 'vierasperäistä' tai 'lännestä tullutta': 番 (fān), 胡 (hú), 洋 (yáng) ja 西 (xī). Etenkin ruoanlaitossa käytettäviin aineksiin viitatessa näitä merkkejä löytyy runsaasti. Esimerkkejä:

胡萝卜 (húluóbo) 'porkkana' (muodostettu lisäämällä 'retiisiä' tarkoittavaan sanaan 萝卜 merkki 胡; kyseessä on siis 'vieraiden maiden retiisi')
西红柿 (xīhóngshì) 'tomaatti' (kirjaimellisesti käännettynä 'lännen kakiluumu' (jostain syystä tomaatista käytetään myös nimitystä 番茄 (fānqié) eli 'vierasperäinen munakoiso'))
洋火 (yánghuǒ) 'tulitikku' ('ulkomaiden tuli')

(6) Kiinan kielen kirjoitusmerkkejä muilla tavoilla käyttäen muodostetut sanat

Tällaisiin sanoihin törmätessään kokee kiinan kielen opiskelija usein hetkiä, jolloin hän ei voi kuin ihailla kieltä. Uusille objekteille termiä miettiessä ollaan monissa tapauksissa päädytty mitä herttaisimpiin keksintöihin. Ykkösesimerkkeinä mainittakoon 'tietokoneeseen' viittaava 电脑 (diànnǎo) eli 'sähköaivo' tai 'kännykkää' tarkoittava sana 手机 (shǒujī), 'käsikone'.

Toisten sanojen merkitys on helpompi arvata, kunhan kirjoitusmerkkejä vain on tullut opiskeltua riittävästi: päivittäin yliopistolle kulkiessani kuljen esimerkiksi sellaisten liikkeiden ohi, joissa on mynnissä muun muassa sellaisia tuotteita kuin 助听器 (zhùtīngqì) eli 'kuuloa auttava laite' tai 增高鞋 (zēnggāoxié) eli 'pituutta nostavat kengät'.

Kiinaa opiskeleva ulkomaalainen voi tietyn tason saavutettuaan alkaa leikitellä kielellä ja keksiä itse uusia sanoja: opiskelutovereiden kanssa tällaisesta harrastuksesta voi riittää hupia pitempäänkin, mutta kiinalaiset itse suhtautuvat yritelmiisi mitä todennäköisimmin hyvin huumorintajuttomasti ja kylmästi, todeten vain että 不可以这样说, 'ei niin voi sanoa'. Näin kävi esimerkiksi itse kehittämäni uudissanan 假胡 (jiàhú) 'lomaparta' kanssa. Pidempään muotoon 假期蓄的胡子 (jiàqī xù de húzi) 'loma-aikana kasvatettu parta' pohjautuva muodostelma saisi varmasti enemmän vastakaikua, mikäli kiinalaisilla miehillä itsellään parta kasvaisi...