Pako Pekingistä

Viime talvena uutisoitiin paljon Pekingin poikkeuksellisen saasteisesta ilmasta: valokuvat olivat masentavaa katseltavaa, eikä niiden perusteella tuntunut ollenkaan kaukaa haetulta tieto siitä, että ilmassa olleiden myrkkyjen määrän mitattiin usein olleen jopa useita kymmeniä kertoja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksia suurempi. Pekingin ilma oli likaisempaa kuin kenties koskaan ennen.

Monien, erityisesti ulkomaalaisten ekspatriaattien mutta myös valveutuneempien kiinalaisten, uskotaan saaneen saasteista tarpeekseen ja alkaneen suunnitella pakenevansa lähitulevaisuudessa Kiinan pääkaupungista. Aiheesta kirjoittaa muun muassa Financial Times (täällä ja täällä).

Pekingissä asuu 200 000 ulkomaalaista, kolmannes koko Kiinan ulkomaalaisista. Raporttien mukaan Pekingin savusumupilvet ovat tehneet ”vaikutuksen” niin moniin, että jopa uuden ulkomaalaistyövoiman houkutteleminen kaupunkiin on hankaloitunut. Pekingin talouden ja kehittymisen kannalta korkeapalkkaisten ulkomaalaisten osaajien merkitys on luonnollisesti suuri.

Olen itsekin hakenut Pekingistä työpaikkaa, mutta on pakko myöntää, että viimetalvinen uutisointi sitä tukeneine valokuvineen pisti miettimään, olisiko mikään työpaikka oman terveytensä riskeeraamisen arvoinen. Kuvaavaa on esimerkiksi se, mitä totesin ystävälleni hakuajan päättymisen jälkeen: ”Jos saan paikan, vaihtuu aurinkovoide hengityssuojaimeen.” Muutto aina yhtä aurinkoisesta Kunmingista Pekingiin saattaisi hyvinkin olla shokki.

Pekingin kokonaisväkiluku oli vuoden 2012 lopussa 20,7 miljoonaa. Muualta Kiinasta kaupunkiin muuttaneiden osuus väkiluvusta oli yli kolmannes, 7,74 miljoonaa. Pekingin kaupungin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 kaupungin väkiluku kasvoi ”vain” 500 700 henkilöllä – tilastokeskus pitää vuotta 2012 ensimmäisenä uuden vuosituhannen vuotena, jolloin väkiluvun kasvu oli ”hiljaista”. Väliaikaisesti kaupungissa asuvien määrä puolestaan laski vuonna 2012 reippaasti, mikä myös viestii vahvasti siitä, että Pekingin viehätys ulkomaailman silmissä ei ole ollut entisellään.

Saasteet eivät ole ainoa ”ominaisuus”, joka saa Pekingissä asuvat haaveilemaan aidan toiselle puolelle karkaamisesta. Pekingissä asuminen on kallista, kuluttajahinnat korkeita, terveydenhoitokulut kohtuuttomia ja hyvän koulun löytäminen lapselle haastavaa.

Asuntojen hinnat ovat Pekingissä tasaisessa nousussa, mutta myös vuokra-asuminen on tavallisesti kovahintaista: monien vuokralla asuvien tuloista peräti 50–70 prosenttia uppoaa vuokraan. Vuokratasokin nousee tasaisesti, mutta samanaikaisesti pekingiläisten palkkataso pysyy enemmän tai vähemmän paikallaan.

Terveyspuolelta poimittakoon esimerkiksi keuhkosyöpätilastot, joiden mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana keuhkosyöpään sairastuneiden määrä Pekingissä on kasvanut 60 prosentilla. Etenkin pienten lasten kanssa Pekingissä asuvien kohdalla on selvää, että moni saattaa haluta kaupungin saasteiden keskeltä pois. Ilmasta saasteisen tekevät muun muassa liikenteen päästöt sekä hiilen käyttäminen energianlähteenä.

Moottoriajoneuvojen määrä Pekingissä on hurja, ja joka puolella Kiinaa trendi vie samaan suuntaan: kaupungit autoistuvat vauhdilla. Vaikka Peking on yrittänyt eri keinoin hillitä autojen määrän kasvua ja autoilua itsessään, on ajoneuvojen määrä ylittänyt Pekingissä jo viiden miljoonan rajan ja ruuhka-aikoina ei tee mieli olla tien päällä.

Virallisten arvioiden mukaan Kiinassa tapahtuu vuosittain vähintään 400 000 ennenaikaista kuolemaa ilmansaasteiden aiheuttamien tai edesauttamien sairauksien vuoksi. Lukema on kasvussa, ja lisäksi tulee ottaa huomioon, että edellä mainittu luku tulee kiinalaisesta lähteestä, joka varmasti haluaa pitää yllä illuusiota paremmista olosuhteista – todellisuudessa saasteet aiheuttavat kuolemia luultavasti selvästi enemmän.

Kiina kasvaa tasaisen tappavasti, ja niin kasvavat myös maan päästöt. Ei tunnu todennäköiseltä, että Kiinassa saataisiin jatkossa nähdä aiempaa enemmän sinisiä taivaita (allekirjoittanutkin nauttii siis Kunmingin taivaista nyt kun vielä voi). Taivaiden lisäksi savusumuiselta näyttää myös – tästäkin syystä – kansan terveyden tulevaisuus.