HSK 5 – Ensimmäiset ajatukset

Ilmoittauduin maanantaina suorittamaan HSK:n eli kiinan kielen tasokokeen toiseksi ylintä tasoa. Yllätyksekseni stipendin ansiosta ensimmäinen HSK on kaikille ”ilmainen”, mikä omalla kohdallani tarkoittaa sitä, että 550 yuanin sijaan jouduin pulittamaan ilmoittautuessani vaivaiset 70 yuania jonkinlaisia käsittelykuluja.

Itse läpäisin vuosi sitten nelostason kokeen melko helposti, ja olen siitä asti miettinyt, koska uskaltautuisin yrittämään viidettä tasoa. Nyt olen vakaasti päättänyt, että joulukuun neljäs päivä hoidan tuon tason alta pois – ja kunnolla. Ylimmän tason läpäisyä voin halutessani yrittää lukuvuoden loppupuolella, alkukesästä, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että annan sen odottaa pidempään.

Kokeeseen ajattelin tällä(kin) kertaa valmistautua melko yllätyksettömällä tavalla, eli kiinaa opiskelemalla. Olen varmaankin aikaisemmin ilmaissut vastustavani sitä suorittamispohjaista lähestymistapaa, jossa opiskelijat menevät esimerkiksi kurssille ja "opettelevat” läpäisemään kokeen, kuka mistäkin syystä.

En usko, että kokeen läpäiseminen tällaisin keinoin lopulta kertoo ihmisen kielitaidosta kovinkaan paljoa – ylimmänkin tason voi luultavasti läpäistä sellainen opiskelija, jonka kielitaidossa ja sanavarastossa on vielä paljon, paljon parantamisen varaa. Hyödyllistä ylempien tasojen läpäiseminen voi olla vaikkapa kiinankielistä tutkintoa suorittamaan halajavalle – eli mahdollisesti ensi vuonna myös itselleni – tai Kiinasta työtä etsivälle. Siinä mielessä ymmärrän hyvin tällaisen lähestymistavan, mutta sitten on aina niitä, jotka kokevat tyydytystä voidessaan toitottaa, kuinka tehokkaita suorittajia ovat. Silloin opiskelussa varta vasten kokeen läpäisemiseksi on minusta hieman itsepetoksen makua.

Jotain keinoja minullakin kuitenkin on kokeeseen valmistautumiseksi. Aion suorittaa netistä löytyvän mallikokeen hyvissä ajoin ennen todellista koetilannetta, jotta tiedän, mitä odottaa ja jotta itse kokeessa en tuhlaa aikaa tehtävänantojen lukemiseen. Toisaalta olen löytänyt netistä Excel-tiedoston, jossa on listattu kokeessa vaadittavat 2 500 sanaa. Nelostason suoritettuani minulle tuli selväksi, että kokeiden tekstit tosiaan melko vahvasti rakentuvat näiden ennalta määrättyjen sanalistojen pohjalle, eikä sanaston tuntevalle siltä suunnalta yllätyksiä liene tiedossa.

Selailen listaani silloin tällöin, ja poistan siitä jo tuntemaani sanastoa sitä mukaa, kun sitä tulen oppineeksi. Neljän viikon kuluttua kokeeseen osallistuessani tunnen tuon listan sanastosta noin 90 prosenttia, mikä on suunnilleen sama lukema kuin edellistä tasoa suorittaessani. Sanalista siis auttaa minua tietämään, missä mennään sanaston tuntemuksen osalta. Viidennen tason läpäistyäni aloitan varmaankin uudestaan ylimmän tason sanalistan parissa, ja kun siitä löytyvistä 5 000 sanasta tuntemattomia on enää korkeintaan 500, uskon jälleen olevani valmis uuteen koitokseen.

Koska kokeessa aika on tiukalla, on tärkeää, ettei sanaston vuoksi jää junnaamaan liian pitkiksi ajoiksi paikalleen. Siksi olenkin jo pitkään lukenut lähes päivittäin ääneen sivun tai parin verran kiinankielistä kirjallisuutta siten, että tuntemattomia merkkejä kohdatessani hymähdän ja jatkan vain lukemista – tärkeintä on, että luettavan tekstin merkitys on suurin piirtein selvillä ja että lukemisnopeus kasvaa.

Kaikki muu riippuukin sitten pitkälti siitä oikeasta kielitaidosta: kieliopin ja lauserakenteiden tuntemuksesta, luetunymmärtämistaidoista, käsinkirjoitustaidoista ja niin edelleen, tervettä järkeä unohtamatta. Suhtaudun tulevaan kokeeseen luottavaisesti paitsi todellisen kielitaitoni puolesta myös siksi, että eräs kurssikaverini, jonka kielitaito on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin omani, läpäisi viidennen tason kokeen peräti vuosi sitten, vieläpä vaivattomasti.

Kirjoitan viidennestä tasosta yksityiskohtaisemmin tulevan kuukauden aikana, kun alan valmistautua sitä suorittamaan ja kun tiedän siitä hieman enemmän. Nelostasosta kiinnostuneille löytyy lisää tietoa vanhasta blogistani, muun muassa täältä sekä HSK-tunnisteen alta.