Ahneella on paskainen loppu – käärme nielaisi pääministerin

Tässä pitkästä aikaa tekstinäyte kiinan kielen ja kiinalaisen kulttuurin pariin opastavasta kirjastani, joka on jo pitkään ollut työn alla ja jolle parhaillaan etsin kustantajaa.

Useimmista kiinan kielen sanakirjoista voi löytää sanonnan 人心不足蛇吞象 (rén xīn bù zú shé tūn xiàng). Ihmisen ahneutta päivitellessä käytettävä ilmaus voidaan tulkita ja useimmiten tulkitaankin kirjaimellisesti näin: ”Ihmissydän on kyltymättömän ahne – kuin käärme joka ahmaisee kitaansa elefantin.” Ilmaus kuulostaa varsin loogiselta, eikä moni kiinalainenkaan sen kuullessaan osaa kiinnittää huomiota siihen, mitä kirjoitusmerkkejä käyttäen se on muodostettu. Ilmauksessa esiintyy kuitenkin laajaan käyttöön levinnyt kirjoitusvirhe. Seuraava tarina kertoo, mistä ilmauksen muodostumisessa on alun perin ollut kyse.

Kauan sitten eräs köyhä mies pelasti käärmeen hengen. Osoittaakseen kiitollisuutensa pelastajaansa kohtaan käärme pyysi miestä esittämään sille toivomuksia, luvaten toteuttaa kaikki tämän toiveet.

Aluksi miehen toiveet olivat vaatimattomia: hän halusi vaatteita ja ruokaa, ja saikin haluamansa. Ajan myötä miehen ”ruokahalu” alkoi kuitenkin yltyä ja hänen toiveensa muuttuivat vaativammiksi. Eräänä päivänä mies kuuli, että keisari halusi löytää legendaarisen pimeässä loistavan helmen. Se, joka toimittaisi keisarille helmen, saisi virkamiehen pestin. Mies asteli käärmeen puheille ja sanoi haluavansa helmen. Toteuttaakseen miehen tahdon käärme kertoi tälle, että sen silmät olivat juuri keisarin haluaman helmen kaltaiset ja että mies voisi halutessaan kaivaa siltä yhden silmän päästä ja lahjoittaa sen helmenä keisarille. Mies toimi käärmeen ehdotuksen mukaisesti. Hän toimitti käärmeen silmän keisarille ja pääsi virkamieheksi.

Myöhemmin keisarin vaimo sai tietää helmestä ja halusi kovaäänisesti itselleenkin sellaisen. Keisari ilmoitti, että se joka toimittaisi hänelle toisen helmen pääsisi hänen pääministerikseen. Virkamiehenä toimiva entinen köyhä mies marssi nyt keisarillisen vartijan saattamana käärmeen pakeille ja vaati käärmettä luopumaan toisestakin silmästään.

Yksisilmäinen käärme kehotti miestä hillitsemään ahneutensa kun se vielä oli mahdollista. Miestä eivät kehotukset kuitenkaan kiinnostaneet. Siinä samassa mies päätti, että käärmeen toinen silmä kaivettaisiin irti vaikka pakottamalla. Silloin käärme käsitti, ettei ihmissydämen ahneudella ole rajoja. Se muuttui valtavaksi pythonkäärmeeksi ja hotkaisi hetkessä miehen, joka niin halusi keisarin pääministeriksi.

Tarinassa ei olekaan siis kyse käärmeen ahneudesta – itse asiassa kiinalaisessa kulttuurissa käärmettä ei pidetä alkuunkaan niin viheliäisenä olentona kuin länsimaalaisissa kulttuureissa usein on tapana. Tarinassa ei myöskään syödä elefanttia (象 (xiàng)), vaan ahne ihminen. Edellä mainitun ilmauksen viimeinen kirjoitusmerkki onkin ilmauksen alkuperäisessä muodossa 相 (xiàng), joka tässä yhteydessä on lyhenne kahdesta kirjoitusmerkistä koostuvasta, feodaalisen ajan Kiinan vastinetta ’pääministerille’ tarkoittavasta sanasta 宰相 (zǎi xiàng). Muodossa 人心不足蛇吞相 (rén xīn bù zú shé tūn xiàng) ilmauksen merkitys on yhä sama, mutta sen kirjaimellinen tulkinta on erilainen: ”Koska ihmisen ahneus oli kyltymätön, käärme nielaisi pääministerin.”

Voit tutustua Kiinan, kiinan kielen ja kiinalaisen kulttuurin tuntemusta vaativaa osaamista tarjoavan yritykseni verkkosivuihin osoitteessa www.hiinakiina.com