Takana on yllättävän pitkä ja ankea talvi, joka oli ehdottomasti yksi elämäni passiivisimmista: liikuntaa en harrastanut juuri ollenkaan, eikä tasaisen kolean sään ja yhtä koleiden sisätilojen vuoksi koskaan juuri tehnyt mieli mennä minnekään tai ylipäätään tehdä mitään, paitsi opiskella, katsella elokuvia ja välillä vähän valittaa.
Onneksi sää on nyt muuttunut lämpimämmäksi – niin lämpimäksi, että Jinhuassa hypättiin suoraan talvesta kesään. Viime viikolla oli vielä yksi päivä, jolloin ylläni oli t-paidan lisäksi paksu villapaita ja päällystakki, mutta nyt mennään jo shortseissa ja t-paidassa (öisin tosin ei vielä tarkene ihan niin mukavasti). Kiinalaiset kutsuvatkin paikallista ilmastoa kahden vuodenajan ilmastoksi, sillä kevättä tai syksyä ei täällä näytä olevan nimeksikään.
Auringonpaiste toi ilokseni mukanaan myös ihmeellisen aktiivisuuden puuskan: leffat ovat jääneet katsomatta ja opiskelullekaan ei enää pitkien päivien päätteeksi myöhään illalla ole jaksanut omistaa yhtä paljon aikaa ja energiaa kuin tavallisesti. Ruumis on monenlaisen liikunnan jäljiltä aivan poikki, mutta mieli on sitäkin reippaampi.
Olemme jo ehtineet käydä ”luokkaretkellä” kiipeämässä läheisen, lähes 2 000 askelta käsittävän pienen vuoren huipulle. Maanantaina järjestettiin lounaan jälkeen villi köydenvetokilpailu, jonka päätteeksi moni sai huomata ihonsa kärähtäneen auringossa. Pyöräily on maittanut taas kampuksen ulkopuolellakin, ja maanantaina on luvassa lainapyörällä retki paikallisen maastopyöräilyklubin kanssa.
Yllättävin liikunnan muoto viimeisen viikon aikana on kuitenkin ollut jianzi (毽子), rinkuloista ja neljästä sulasta kyhätty kiinalaisten vastine Suomessakin suosiota saavuttaneelle footbagille. Pienen porukan kesken tämän härvelin lennossa pitäminen (käsiä lukuun ottamatta kaikkia ruumiinosia saa käyttää apuna) on tarjonnut riemua ja hengästyttäviä hetkiä niin paljon, että lounaan jälkeen maltamme tuskin odottaa uusia harjoituksia.
Tulevalla viikolla on luvassa juhlavat kolme vapaapäivää, kun kiinalaiset viettävät tärkeää ”haudanlakaisujuhlaansa” (清明节). Torstaista perjantaihin istutaan kiinan tunneilla, mutta sen jälkeen kevätriemu saa omalla kohdallani jatkua: ensimmäiset vieraani Suomesta saapuvat Kiinaan ensi viikon lauantaina, ja onnistuinkin tätä varten saamaan seuraavan kahden viikon tunneilta vapaata. Luvassa on siis rentoutumista matkailun merkeissä, minkä jälkeen Kiina-blogissa on varmasti tarjolla paljon valokuvia kuvankauniista kiinalaisista maisemista.
Mainittakoon lopuksi vielä, että kävin tänään heti aamusta työhaastattelussa, ja kaikki sujui mielestäni sangen mukavasti – jonkinasteinen muutos elämääni Kiinassa on siis luultavasti jo huhtikuun jälkipuoliskolta alkaen luvassa. En kerro tästä kuitenkaan vielä sen enempää, ennen kuin asioihin saadaan enemmän varmuutta. Lupaan kuitenkin, että sujuvat asiat sitten hienosti tai menevät päin helvettiä, jaan kokemukseni lukijoiden kanssa! Toivotaan parasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti