lauantai 25. toukokuuta 2013

Seeking Asian Female

Kiinassa asuessaan saa usein osallistua keskusteluihin, joiden aiheena on roturajat ylittävä rakkaus, tai ainakin eri kulttuurien edustajien väliset parisuhteet. Useimmiten Kiinassa asetelma on sellainen, että länsimaalainen mies on kiinalaisen naisen kanssa. Toisin päin käy huomattavasti harvemmin, ja syiden hakeminen ilmiön vääristyneisyydelle nostaa usein mielipiteitä ja tunteitakin pintaan.

Tänään löysin sattumalta erinomaisen, aiheeseen liittyvän dokumenttielokuvan Seeking Asian Female.

Yhdysvalloissa syntynyt mutta geeniperimältään sataprosenttisen kiinalainen ohjaaja Debbie Lum halusi kuvata dokumenttielokuvan tutkiakseen, miksi niin monet länsimaalaiset miehet ovat aasialaisten naisten perään – miksi näitä ”aasiafiileja” tai ”keltakuumeen kourissa olevia miehiä” on niin paljon?

Tarinansa päähenkilöksi Lum löysi ”täydellisen” miehen, 60-vuotiaan Stevenin, joka on päättänyt hankkia itselleen sievän ja viattoman, perinteisen kiinalaisen vaimon.

Steven on hulluna kiinalaisiin naisiin, vaikkei ehkä itsekään ihan tarkkaan tiedä, miksi. Hän on harrastanut paljon kirjeenvaihtoa ja myös yrittänyt seurustelua useiden kiinalaisnaisten kanssa, mutta naimisiin asti hän ei koskaan ole ehtinyt – kahta amerikkalaisnaisten kanssa vuosia sitten solmittua, epäonnistunutta avioliittoa lukuun ottamatta.

Kaksitoista vuotta sitten Steven alkoi kiinnostua aasialaisista naisista, ja hänen huomionsa kohdistui nimenomaan kiinalaisiin. Enimmäkseen hän tykkää vain olla yhteydessä heihin, sillä jo yhteydenpito saa hänet tuntemaan itsensä uudelleen "kuin teini-ikäiseksi". Hän on eräänlainen keräilijä: hänen sekainen kotinsa on täynnä Kiinaan liittyvää tavaraa, valokuvia kiinalaisista naisista ja kokonaisia albumeita, joihin hän on kuvien ohella koonnut hänelle Kiinasta lähetettyjä kirjeitä. Netissä deittipalstoja selaillessaan Steven toteaa: "There seems to be an endless supply of women over there!"

Steven ei kuitenkaan ole vain keräilijä: hän tekee parhaansa onnistuakseen nuoren vaimon löytämisessä, ja elokuvassa pääsemme seuraamaan Stevenin ja hänen Kiinasta tullessaan tuoman kolmekymppisen vaimoehdokkaan Sandyn välisiä edesottamuksia.

Kielimuurista huolimatta pari näyttää aluksi ihan tyytyväiseltä. Etenkin Steven on täysin haltioissaan Sandysta, joka laittaa hyvää ruokaa, laulaa kauniisti ja on hänen silmissään äärimmäisen sievä. Sandy on uudesta asetelmasta hieman hämmentyneempi, mutta hänellekin pääsy Amerikkaan Kiinan kiireisestä Shenzhenistä on aina ollut jonkinlainen haave.

Viikon yhdessäolon jälkeen Steven alkaa suunnitella häitä, ja asiasta puhuminen tulevan rouvan kanssa hoidetaan tietokoneohjelman tarjoamien käännösten kautta – niin kuin moni muukin asia aina silloin, kun kiinaa jonkin verran osaava dokumentaristi ei ole paikalla. Häitä suunnitellessa ja yhteiselämään totutellessa parin välille alkaa kuitenkin monenlaisista syistä syntyä kitkaa, eivätkä kulttuurierot ja korkea kielimuuri tee asioista yhtään helpompia. Lisäksi selviää, että Steven ei ole menneisyydessään hoitanut raha-asioitaan ihan niin hyvin kuin olisi voinut toivoa. He onnistuvat lopulta sanomaan toisilleen ”tahdon”, mutta arki ei sillä paremmaksi muutu.

Steven myöntää hankaluuksien pistävän hänetkin koville, mutta hän vakuuttelee silti olevansa Sandyn kanssa onnellinen. Kun ohjaaja sitten kysyy Steveniltä, mitä hän uskoo Sandyn saavan heidän suhteestaan, seuraa pitkä hiljaisuus ennen epätoivoisia yrityksiä perustella suhdetta vaimon näkökulmasta esimerkiksi ”turvallisuudentunteella”, jota rahahuolien kanssa painiva Steven ei todellisuudessa kenties koskaan voi vaimolleen tarjota. Myös Sandy alkaa miettiä, oliko hänen valintansa tulla Stevenin mukana Amerikkaan oikea. Hän on tyytymätön, mutta ei missään nimessä halua palata maitojunalla takaisin Kiinaan, koska silloin hän menettäisi kasvonsa perheensä ja ystäviensä silmissä.

Ohjaaja Lum haluaa kysyä, mitä pari oikeasti suhteeltaan odotti. Oikeaa rakkautta ja onnellista yhdessäoloa elämän loppuun asti? Haluaako Steven oikeasti itselleen vain palvelijan, joka pitäisi hänestä huolta ja piristäisi hänen arkeaan? Onko Sandylla kenties mielessään vain se ”amerikkalainen unelma”? Ohjaaja ei päästä kumpaakaan elokuvansa päähenkilöä helpolla, mutta joutuu hänkin lopulta antautumaan heidän armoilleen – elokuvaohjaajasta tulee ensin tulkki, sitten vastahakoinen avioliittoneuvoja, ja lopulta läheinen ystävä, etenkin Sandylle, jolla ei ole ketään muuta kiinaa puhuvaa juttukaveria.

Suosittelen tätä dokumenttia kaikille kulttuurien välisistä suhteista kiinnostuneille!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti